Natascha Kampuschin uskomaton selviytymistarina - riipaisevan realistisena elokuvana. "Tiesin, että vain toinen meistä selviäisi hengissä."
Vuonna 1998 kymmenvuotias Natascha Kampusch siepattiin Wienissä. Järkyttävä tapaus uutisoitiin ympäri maailmaa. Yllättäen tarina sai jatkoa 8,5 vuotta myöhemmin, kun tyttö pääsi karkaamaan vangitsijansa kynsistä - vain noin 25 kilometrin päässä kotoaan. Pian median eteen asteli ihmeen tasapainoinen ja kypsä 18-vuotias nainen. Rauhallisesti Kampusch kertoi pitkistä vuosista pikkuruiseen kellarikoppiin lukittuna, pahoinpideltynä ja aliravittuna orjana. Hämmennystä herätti ymmärtävä sävy, jolla nainen puhui hänet kaapanneesta miehestä. Kävi ilmi, että vuosien saatossa Kampusch sai yhä enemmän vapauksia, hän teki jopa yhteisen lomamatkan vangitsijansa kanssa. Oliko tämä osa nuoren naisen selviytymistaktiikkaa? Vai kärsikö hän niin kutsutusta Tukholma-syndroomasta? Kampusch itse kiitti selviytymisestään sitä, että hän ei koskaan unohtanut, kuka oikeasti oli. Eikä hän koskaan luopunut toivosta: "Tiesin, että vain toinen meistä selviäisi hengissä." Natascha Kampusch kirjoitti kokemuksistaan kirjan, 3096 päivää, josta Sherry Horman (Aavikon kukka) ohjasi elokuvan. Kymmenvuotiasta Kampuschia elokuvassa esittää Amelia Pidgeon, teini-ikäisenä Nataschana nähdään irlantilaisnäyttelijä Antonia Campbell-Hughes.