Viru -tarinoita hotellista on moneen suuntaan aukeava dokumenttielokuva rakennuksesta, josta on muodostunut instituutio.
Viru-hotelli on suomalaisten Neuvosto-Eestiin 1970-luvun alussa rakentama rakennus, jossa kolmen eri kansakunnan todellisuudet kohtasivat. Keskelle Tallinnaa noussut valkoinen jättiläistalo oli Intouristin vahvassa valvonnassa valmistunut hotelli, josta kuitenkin muodostui eräänlainen Troijan hevonen keskelle kommunistista komentotaloutta. Elokuvassa lukuisat eri ihmiset kertovat suhteestaan taloon. Suomalaiset rakentajat olivat ensimmäisiä länsimaisia ihmisiä, jotka oleskelivat suljetussa Neuvosto-Virossa.Virolaisille itselleen Viru-hotelli edusti länttä, työpaikka siellä oli haluttu: Työn lisäksi rakennus tarjosi mahdollisuuden päästä kiinni etuisuuksiin, joita yhteiskunta ei muutoin tarjonnut. Suomalaisille Viru on taas edustanut milloin virkistystä, milloin helvetillistä pakoa todellisuudesta. Monet votkaturistit eivät ehkä edes muista eteläisessä naapurimaassa käyneensä. Näkökulmiaan turismiin kertovat niin matkanjohtajat, turistit kuin lapsen silmin prostituutiobisnestä tarkkaillut Sofi Oksanen. Elokuvassa annetaan tilaa ajankuvalle ja yksittäisten ihmisten omille, arvokkaille kokemuksille. Elokuva on tehty yhteistyössä virolaisen tuotantoyhtiön kanssa ja siitä valmistuu kevään 2013 aikana myös toinen, virolaisen näkökulman mukainen versio. Tämä on harvinainen kokeilu elokuvatuotannossa: Kaksi eri versiota, sama käsikirjoitus ja pitkälti sama materiaali. Elokuvan on käsikirjoittanut Taru Mäkelä ja Tuuli Kuittinen. Sen suomalaiset ohjaajat ovat Taru Mäkelä ja Johanna Onnismaa. Virolainen ohjaaja on Margit Kilumets.