Elokuvakerho

 

Elokuvaryhmä Edvin

Elokuvakerhon 2016 syyskausi alkaa 10.10.

Esitykset Studio 2:ssa maanantaisin  kello 17.00 

Kausikortteja voi ostaa ennakkoon Studion kassalta aukioloaikoina ensimmäisestä näytöksestä alkaen (hinta 30€, opiskelijat ja työttömät 20€). Näytöksiin myydään myös 8€ yksittäisiä lippuja.

Huom! Edvinin ippuostot vain käteisellä. Kiitos.

Ohjelmisto:

10.10.             Gianfranco Rosi: Fuocoammare – tuli merellä (Italia/Ranska 2016)

Tänä vuonna Berliinissä Kultaisen karhun voittanut italialaisranskalainen dokumenttielokuva Fuocoammare – tuli merellä on ollut arvostelumenestys kaikkialla.  Suomessa se esitettiin kesällä Sodankylässä ja Rakkautta ja anarkiaa –festivaaleilla Helsingissä. Kaupallinen levitys olisi ohittanut Kouvolan mutta nyt se on täällä – Edvinin syyskauden aloituselokuvana.

Fuocoammare on arvostelijoiden mukaan paras dokumenttielokuva pakolaisista. Maahanmuuttokriittiset voivat myös aloittaa asennemuutoksensa katsomalla juuri tämä elokuva. Katsominen tekee hyvää jokaiselle, joka pelkää pakolaisia ja uhoaa kansallisvaltioista ja rajojen sulkemisesta. Fuocoammare kertoo kuvilla mistä Euroopan pakolaiskriisissä on kysymys. Elokuvan vahvuutena on antaa ääni pakolaisille mutta myös paikallisille ihmisille, jotka jatkavat elämäänsä Italiassa Lampedusan saarella. Heidän ääntään  ei uutiskatsauksissa kuule.

Ohjaaja Gianfranco Rosi syntyi 1964 Etiopiassa nykyisen Eritrean alueella Asmarassa. Hän pakeni 13-vuotiaana, yksin ilman vanhempiaan sisällissodan jaloista turvaan Eurooppaan.   

-----

24.10. Xavier Beauvois: Chaplinin pojat (Ranska 2014)

Xavier Beauvoisin ohjaama elokuva kertoo huiman tarinan rahattomien kaverusten päähänpistosta  siepata juuri kuolleen ”pikku kulkurin” Charlie Chaplinin ruumis. Asialla ovat äskettäin vankilasta vapautunut Eddy (Benoit Poelvoorde) ja tämän ystävä Osman (Roschdy Zem).

Elokuvassa eletään vuoden 1977 joulua. Vuodenajan ja juhlan tuoma hiljaisuus katkeaa, kun kaverukset kuulevat kuolinuutisen. Heistä on paljon helpompi siepata rikas ja kuollut kuin elävä henkilö. Lunnasvaatimukset ja kaikki mitä oikeaan kidnappaukseen kuuluu etenee tragikoomisella tavalla. Michel Legrandin musiikki antaa tarinalle oman potkunsa. Chaplinin viimeinen asuinpaikka viihtyisä kartano, kylämiljöö ja sen kujat antavat elokuvalle erityisen leimansa.

Vuonna 1977 ei pikkukulkureilla ollut yhtään helpompaa kuin maailman tunnetuimmalla hahmolla Chaplinilla.

-----

7.11.   Naomi Kawase: Kirsikkapuiden alla (Japani 2015)   

Täydellistä paputahnaa tekevä vanha nainen Tokue (Kirin Kiki) tarjoilee elämänviisauksia elokuvassa Kirsikkapuiden alla ja muistuttaa, että elämästä ja sen iloista voi nauttia loppuun asti. Paputahnasta (japaniksi an) elokuva on saanut nimensä, ja paputahnan ympärillä elokuvan verkkaisesti etenevä tarina tuntuu pyörivän. Tokuen seurana on kioskin omistaja Sentaro (Nagase Masatoshi) ja nuori lukiolaistyttö Wakana (Kyara Uchida).

Ohjaaja Naomi Kawase ohjaa elokuvaansa hitaasti mietiskellen seuraavaa siirtoaan. Kirsikkapuiden oksat huojuvat, pannukakut paistuvat mutta päähenkilöiden kasvoilla näkyy yksinäisyys ja koko eletyn elämän painolasti.

Paputahnan valmistaminen vaatii intohimoa ja keskittymistä. Tämä ei kuitenkaan ole elokuvan varsinainen sanoma vaan kolmen eri sukupolven keskinäinen välittäminen, erilaisuuden pelon voittaminen ja toinen toisensa hyväksyminen.  Lopputuloksena on vähäeleisen kaunis elokuva.

-----

21.11. Aki Kaurismäki: pidä huivista kiinni Tatjana (Suomi 1994)

Aki Kaurismäen runsaasta tuotannosta vähemmän näytetty  Pidä huivista kiinni Tatjana on ohjaajansa näköinen ja ”kaurismäkimäisin” elokuva. Kahviaddikti Valto (Mato Valtonen) ja tuhannen kossupullon mies Reino (Matti Pellonpää) starttaavat Volgansa ja lähtevät katsastamaan isänmaansa maanteitä.

Matkalla mukaan tuppautuvat puheliaat neidot, venäläinen Klavdia (Kirsi Tykkyläinen) ja virolainen Tatjana (Kati Outinen). Naisten astuessa autoon ei isänmaan maantiet enää riitä ja tie vie muistaakseni 1970-luvun Tallinnaan.

Pidä huivista kiinni Tatjana on patamusta komedia. Parhaan roolin vie tietenkin Matti Pellonpää ikimuistoisen kossupullonsa kanssa. Eivätkä muutkaan roolisuoritukset jätä kylmäksi. Tie-elokuvaa parhaimmillaan.

-----

28.11.2016  Sally Potter: Orlando (Iso-Britannia/Venäjä/Ranska/Italia/Alankomaat 1992)

 

 Tilda Swintonista on täydellisen androgyyni sankari Orlandon nimiroolissa. Elokuvan tarina perustuu Virginia Woolfin romaaniin ja se kulkee aina 1500-luvulta 1900-luvulle.

Ohjaaja Sally Potter luo elokuvastaan vapaamuotoisen historiallisen fantasian. Siinä matkataan halki neljän vuosisadan ja kahden sukupuolen.  Woolfin kirjassa ja elokuvassa Orlando on aluksi mieshenkilö, mutta muuttaa muotoaan naiseksi myöhemmässä vaiheessa.

Elokuva on pitkälle Tilda Swintonin show. Muut näyttelijät jäävät ohuiksi. Vuoden 1994 Oscar-gaalassa Orlando oli ehdokkaana parhaasta lavastuksesta ja puvustuksesta. Etenkin puvustus on upeaa ja ympäristö on tallennettu tarkasti. Swintonin lisäksi elokuvan  visuaalisuus tekee katsojaan vaikutuksen.